Kansa on puhunut- Suomi käy puoliteholla. Tarvitsemme eväitä rakentavaan toimintaan.
8.12.2010
Suomalaisilla on aito huoli yhteiskuntamme tilasta ja suunnasta. Lähes puolet suomalaisten valitsemista Suomen nykyistä toimintakulttuuria koskevista arvokuvauksista on luokiteltavissa Suomen kehitystä rajoittaviksi. Tätä kokonaisuutta mitataan tutkimuksessa niin sanotulla ”entropian asteella”: Suomen kartoituksessa se nousee 48 prosenttiin. Entropian aste kuvaa sitä, kuinka paljon yhteiskunnassamme on toimintaamme ja kehitystämme jarruttavia tekijöitä. Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton ja WOIMA-säätiön marraskuussa teettämästä Suomen ensimmäisestä kansallisten arvojen kartoituksesta.
Suomalaisen osaamisen hyödyntämisen näkökulmasta Suomen kehitys on mennyt pahasti vinoon. Ensinnäkin kansalaisten arvoissa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia eli elämänlaatu jää toivotusta. Toiseksi kansalaisten voimavaroja valuu hukkaan, kun resursseja hyödynnetään vajavaisesti. Kolmanneksi kansalaiset haluaisivat vaikuttaa, mutta kokevat vaikuttamisen vaikeaksi, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari.
Suomea vaivaa resurssien vajaakäyttö
Kansalaiset kokevat omat mahdollisuutensa toimia rajoitetuiksi. Vastaajien valitsemat kolme merkittävintä toimintakulttuuriamme hallitsevaa teemaa byrokratia, työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta tulkitaan tutkimuksessa rajoittaviksi arvoiksi. Ne heikentävät kansalaisten mahdollisuuksia toimia omien arvojensa ja siten koko yhteiskunnan hyväksi. Byrokratiaa, virkavaltaisuutta esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa.
- Työttömyys on kansalaisten mielissä sijalla kaksi. Rajoittavina ilmentyminä nähdään myös hukatut voimavarat, lyhytnäköisyys ja kateus. Kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa onkin esitetty, että Suomen verraten hyvä kilpailukyky menee hukkaan juuri työttömyyden takia. Ei siis tässäkään suhteessa ole ihme, että työttömyys valikoituu Suomessa aivan kärkeen. Työttömyys esiintyy myös useimpien vertailumaiden top 10 listalla, mikä nykyisessä taloustilanteessa ei ole tietenkään yllättävää, Pekka Tsupari sanoo.
Epävarmuus tulevaisuudesta on Suomen listan kolmonen. Lieneekin luontevaa päätellä, että kansalaisten kokema työttömyyden pelko ja epävarmuus tulevaisuudesta kytkeytyvät vahvasti yhteen. Suomalaiset haikailevat poliittisen johtajuuden perään.
Mitä enemmän pohdin tätä tutkimustulosta, sitä enemmän näyttää siltä, että Suomen kehitys on sosiaalisesta näkökulmasta mennyt pahasti vinoon viimeisen parin vuosikymmenen aikana, paradoksaalisesti samaan aikaan kun Suomen menestystarinaa on kirjoitettu, ruotii Wilenius.
Suomalaiset peräävät vaikuttamismahdollisuuksia
Tavoiteltavien kansallisten arvojen kärkeen suomalaiset valitsivat hieman yllättäen demokratian. Kokonaistuloksen teemoja tulkiten suomalaiset tuntevat olevansa turhautuneita vaikutusmahdollisuuksiensa puutteeseen. Muissa kartoitetuissa maissa tämä teema ei nouse kärkisijoille. Voidaankin kysyä, vaivaako Suomea jokin erityinen demokratian kaipuu vai onko kyseessä jopa luottamuksen puute poliittisen järjestelmämme toimivuuteen?
Demokratian vanavedessä tärkeimpinä tavoiteltavina asioina nousivat esiin köyhyyden vähentäminen ja vanhuksista huolehtiminen, mikä viestii vahvasta sosiaalisesta omastatunnosta. Myös Islannissa, Belgiassa ja Kanadassa köyhyyden vähentäminen kuuluu kärkikymmenikköön. Suomessa köyhyys, soppajonot, kerjääminen kadulla ovat omiaan nostamaan tämän ilmentymän kakkossijalle.
Kolmanneksi Suomessa nousee vanhuksista huolehtiminen. Tässä asiassa Suomi ei ole yksin, sillä asia esiintyy myös mm. Islannin, Kanadan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kärkikymmenikössä.
Luotettavat julkiset palvelut on asia, joka on suomalaisille tärkeä (8.). Suomi on vähän yksinäinen tässä asiassa, sillä vain Islannissa asia koetaan tärkeäksi (6.).
Huomionarvoista on, että Suomen 20 tärkeimmän listalta puuttuvat monet yhteiskunnallisesti tärkeiksi todetut asiat: innovaatiot, yrittäjähenkisyys, optimismi, pitkän aikavälin näkökulma ja yhteinen visio, Tsupari sanoo. Lähde: Suomalaisen Työn Liitto
Lilli mukana Suomalaisen Työn Liiton jäsenyrityksenä uutta Suomea rakentamassa
Lillillä on jälleen tänä vuonna ollut ilo saada kasvatettua Lilli Digitalkkari franchise-yrittäjä verkostoaan ja tätä kautta työllistettyä suomalaisia. "Tänä vuonna näkyy digitalkkarihakijoiden joukossa erityisesti kaksijakoisuus hakijoiden motivaatiossa työllistyä yrittäjinä, osa on pohtinut yrittäjäksi ryhtymistä jo pidempään ja pitävät yrittäjyyttä itsessään arvostettavana. Toinen puoli hakijoista taas on suunnittelemassa yrittäjäksi ryhtymistä pakonsanelemina, kun muuta työtä ei ole tarjolla", toteaa lilli Group Oy:n toimitusjohtaja Juha Stenberg,
Suomalaista työtä voi tukea myös tänä jouluna. Suomalaisen Työn Liiton lahjakoneesta löydät joulupukin konttiin myös kodin mikrotukea parhaimmillaan- Lilli Huolenpitoa. Tutustu lahjakoneeseen ja tue suomalaista työtä!
Lilli Group Oy on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen Digitalkkari -ketju, joka on erikoistunut tietotekniikka ja viihde-elektroniikkatuotteiden asennus- ja tukipalveluihin. Lillin palveluja voi tilata useista alan liikkeistä valtakunnallisesti ja Lillin asiakaspalvelusta p. 0100 8 7777.